Elintarviketeollisuuden siilot – hygieeninen ja toimiva ratkaisu raaka-aineiden varastointiin

Elintarvikesiilot teollisuuteen - Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy, Kutepa

Elintarviketeollisuuden siilot – hygieeninen ja toimiva ratkaisu raaka-aineiden varastointiin

Elintarviketeollisuuden siiloja käytetään jauhojen, sokerin, suolan, viljan, tärkkelyksen ja muiden raaka-aineiden varastointiin osana teollista tuotantoprosessia. Siilon tehtävänä on mahdollistaa raaka-aineiden turvallinen varastointi, hallittu syöttö tuotantoon ja materiaalin luotettava siirtyminen seuraavaan prosessivaiheeseen.

Elintarviketeollisuuden siilon suunnittelussa korostuvat materiaalin puhtaus, rakenteen puhdistettavuus, kosteudenhallinta ja varastoitavan aineen virtausominaisuudet. Lisäksi siilon on kestettävä materiaalikuormat, käyttöolosuhteet ja prosessiin liitettyjen laitteiden aiheuttamat rasitukset.

Kutepa valmistaa teollisuussiiloja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden varastointiin. Elintarvikesiilot voidaan valmistaa käyttökohteen mukaan esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä, hiiliteräksestä tai alumiinista. Sopiva materiaali, rakenne ja varustelu määritetään varastoitavan tuotteen, hygieniavaatimusten ja prosessin lähtötietojen perusteella.

Millaisia siiloja elintarviketeollisuudessa tarvitaan?

Elintarviketeollisuudessa käsitellään monenlaisia jauhemaisia, rakeisia ja muita irtomateriaaleja. Niiden ominaisuudet vaikuttavat siilon rakenteeseen, materiaalivalintaan, purkuratkaisuun ja puhdistustarpeeseen.

Elintarviketeollisuuden siiloja voidaan käyttää esimerkiksi seuraavien raaka-aineiden varastointiin:

  • Jauhot ja viljatuotteet: vehnäjauho, ruisjauho ja muut jauhemaiset raaka-aineet.
  • Sokeri: hienosokeri, kidesokeri ja muut tuotantoprosessissa käytettävät sokerilaadut.
  • Suola: elintarviketuotannossa käytettävä kuiva suola.
  • Tärkkelys ja muut jauheet: esimerkiksi tuotantoprosessin kuivat lisäaineet ja rakenneaineet.
  • Vilja ja rakeiset raaka-aineet: tuotantoketjun tarpeiden mukaan.
  • Kuivaseosten raaka-aineet: useista jauheista tai rakeista koostuvat ainesosat.

Materiaalien nimet eivät yksin riitä siilon mitoituksen lähtötiedoiksi. Esimerkiksi jauhojen, sokerin ja suolan virtausominaisuudet, kosteusherkkyys ja puhdistusvaatimukset voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Siksi elintarviketeollisuuden siilon suunnittelu alkaa käyttökohteen määrittelystä: mitä materiaalia varastoidaan, kuinka paljon sitä tarvitaan ja miten se siirretään siiloon ja sieltä edelleen tuotantoon?

1. Ruostumaton teräs elintarviketeollisuuden siilossa

Ruostumaton teräs eli RST on yleinen materiaalivaihtoehto elintarviketeollisuuden laitteissa ja rakenteissa. Sen etuja ovat korroosionkestävyys monissa käyttöympäristöissä sekä mahdollisuus toteuttaa helposti puhdistettavia pintoja.

Kutepan siilojen valmistuksessa käytettäviin materiaaleihin kuuluvat esimerkiksi ruostumattomat teräslaadut EN 1.4301 ja EN 1.4307. Sopiva teräslaatu valitaan aina käyttökohteen ja varastoitavan aineen vaatimusten perusteella.

Miksi ruostumatonta terästä käytetään elintarviketeollisuudessa?

Ruostumaton teräs voi soveltua hyvin tilanteisiin, joissa siilon sisäpinnan pitää kestää toistuvaa puhdistusta ja varastoitavan tuotteen kanssa tapahtuvaa kosketusta.

Materiaalivalinnassa voidaan arvioida esimerkiksi seuraavia ominaisuuksia:

  • Korroosionkestävyys käyttöympäristössä.
  • Sisäpinnan puhdistettavuus.
  • Yhteensopivuus varastoitavan raaka-aineen kanssa.
  • Pinnan viimeistelyn soveltuvuus käyttötarkoitukseen.
  • Valmistuksen, hitsausten ja viimeistelyn toteutettavuus.
  • Siilon suunniteltu käyttöikä ja kunnossapitotarpeet.

Ruostumaton teräs ei kuitenkaan automaattisesti takaa elintarviketurvallisuutta tai hygieenisyyttä. Lopputulokseen vaikuttavat myös käytettävä teräslaatu, pintojen kunto, liitosratkaisut, valmistuksen laatu ja puhdistusmenetelmät.

Myös siiloon liittyvien putkien, tiivisteiden, venttiilien ja kuljetinlaitteiden materiaalit on otettava huomioon, jos ne koskettavat elintarviketta tai voivat vaikuttaa sen laatuun.

Milloin kannattaa arvioida haponkestävää terästä?

Joissakin elintarviketeollisuuden kohteissa käytettävät aineet, puhdistuskemikaalit tai muut olosuhteet voivat edellyttää tavallista ruostumatonta terästä parempaa korroosionkestävyyttä.

Tällöin voidaan arvioida myös haponkestäviä tai muita erikoisteräksiä. Materiaalia ei kuitenkaan pidä valita vain nimityksen perusteella: ratkaisevaa on sen soveltuvuus todellisiin aineisiin, pitoisuuksiin, lämpötiloihin ja puhdistusolosuhteisiin.

2. Jauhosiilot – jauhojen varastointi ja syöttö tuotantoon

Jauhosiilo on yksi elintarviketeollisuuden tyypillisistä siilokohteista. Jauhoja käytetään esimerkiksi leipomoissa, myllyissä ja muiden elintarvikkeiden valmistuksessa, joissa raaka-aineen saatavuuden ja tasaisen syötön pitää vastata tuotannon tarpeita.

Jauho on hienojakoinen materiaali, jonka käsittelyyn liittyy useita suunnittelukysymyksiä. Sen käyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa kosteuspitoisuus, tiivistyminen, hiukkaskoko ja siilon täyttö- sekä tyhjennystapa.

Jauhosiilon tärkeimmät suunnittelutekijät

Kapasiteetti ja materiaalivirta. Siilon koko määritetään varastointitarpeen, raaka-aineen kulutuksen, täydennysrytmin ja tuotantokapasiteetin perusteella. Tarpeettoman pieni varasto voi vaikeuttaa tuotannon jatkuvuutta, kun taas ylimitoitettu siilo voi kasvattaa investointikustannuksia.

Pölynhallinta. Jauhojen siirto voi muodostaa pölyä erityisesti täytön ja purkamisen aikana. Täyttöliitännät, ilmanpoisto ja tarvittava suodatus on sovitettava järjestelmän toimintaan.

Tyhjennettävyys. Jauhojen virtaukseen voivat vaikuttaa kosteus ja materiaalin tiivistyminen. Suppilon geometria, purkuaukon koko ja käytettävä syöttölaite on valittava raaka-aineen ominaisuuksien mukaan.

Puhdistettavuus. Siilon rakenteen ja siihen liittyvien laitteiden pitää mahdollistaa käyttökohteessa vaadittava puhdistus. Myös raaka-aineiden vaihtaminen ja mahdollisen ristikontaminaation ehkäiseminen on huomioitava.

Turvallisuus. Hienojakoinen jauhopöly voi tietyissä olosuhteissa muodostaa palavan pölyn kanssa räjähdyskelpoisen seoksen. Tarvittavat ehkäisy- ja suojaustoimet määritetään materiaali- ja prosessikohtaisen riskinarvioinnin perusteella.

Jauhosiilon suunnittelussa pitää siksi tarkastella varastointia, täyttöä, ilmanpoistoa, purkamista ja jatkokuljetusta yhtenä kokonaisuutena.

3. Sokeri-, suola- ja tärkkelyssiilot

Sokeri, suola ja tärkkelys voivat näyttää siilon suunnittelun näkökulmasta samankaltaisilta kuivilta raaka-aineilta, mutta niiden käsittelyvaatimukset eroavat toisistaan.

Materiaalien raekoko, kosteusherkkyys, virtausominaisuudet ja tuotantoprosessin hygieniavaatimukset vaikuttavat siiloratkaisuun.

Sokerisiilo

Sokeri voi paakkuuntua kosteuden vaikutuksesta, ja hienojakoinen sokeri voi pölytä täytön tai purkamisen yhteydessä. Siilon rakenteessa on huomioitava kosteuden pääsyn ehkäiseminen, puhdistettavuus sekä materiaalin tasainen purku.

Pölyriskiä ei pidä sivuuttaa: sokeripöly voi muodostaa palavan pölyn kanssa räjähdyskelpoisen seoksen sopivissa olosuhteissa. Riskinarvioinnissa on huomioitava myös siiloon liittyvät kuljettimet, suodattimet ja muut laitteet.

Suolasiilo

Suolan kosteudenhallinta ja korroosiovaikutukset ovat keskeisiä suunnittelutekijöitä. Suolan ja kosteuden yhdistelmä voi lisätä joidenkin metallien korroosiota, joten materiaalin ja pintojen soveltuvuus pitää arvioida todellisissa käyttöolosuhteissa.

Siilon materiaalivalinnassa huomioidaan myös puhdistusmenetelmät sekä siilon mahdollinen altistuminen pesuvedelle tai kondensaatiolle.

Tärkkelys- ja muut jauhesiilot

Tärkkelyksen ja muiden jauheiden ominaisuudet vaikuttavat materiaalin virtaamiseen, pölyämiseen ja mahdolliseen paakkuuntumiseen. Siilon rakenteen ja purkulaitteiden pitää soveltua kyseisen tuotteen ominaisuuksiin.

Jos siilossa varastoidaan useita erilaisia raaka-aineita, niiden yhteensopivuus, puhdistusmenettely ja ristikontaminaation hallinta on määriteltävä prosessin vaatimusten mukaan.

4. Hygienia ja elintarviketurvallisuus siilon suunnittelussa

Elintarviketeollisuuden siilo on osa tuotantoketjua, jossa materiaalin laatu ja turvallisuus on säilytettävä varastoinnin ja käsittelyn aikana.

Siksi siilon suunnittelussa on huomioitava materiaalien lisäksi sisäpintojen kunto, rakenteiden puhdistettavuus sekä elintarvikkeen kanssa kosketukseen tulevat osat.

Euroopan unionin elintarvikekontaktimateriaaleja koskeva asetus (EY) N 1935/2004 edellyttää, etteivät elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tarkoitetut materiaalit luovuta ainesosia elintarvikkeeseen terveydelle haitallisina määrinä tai muuta elintarvikkeen koostumusta, makua tai hajua hyväksymättömällä tavalla. Lisäksi hyvää tuotantotapaa koskevaa asetusta (EY) N 2023/2006 sovelletaan elintarvikekontaktimateriaalien valmistukseen.

Vaatimusten soveltaminen riippuu siilon käyttötarkoituksesta ja siitä, mitkä osat ovat suorassa tai välillisessä kosketuksessa elintarvikkeeseen. Lisätietoa löytyy Euroopan komission elintarvikekontaktimateriaaleja koskevista säädöksistä ja Ruokaviraston ohjeista.

Mitä siilon hygieniassa pitää arvioida?

Pintojen puhdistettavuus. Sisäpinnan ja liitosten pitää soveltua tuotteen sekä puhdistusmenetelmän vaatimuksiin. Vaikeasti puhdistettavat kohdat voivat lisätä materiaalijäämien kertymisen riskiä.

Rakenneyksityiskohdat. Saumat, liitokset, luukut ja muut sisäpinnan yksityiskohdat pitää suunnitella käyttökohteen mukaan. Ratkaisujen on mahdollistettava vaadittava puhdistus ja tarkastaminen.

Kosteuden hallinta. Kondensaatio ja kosteuden pääsy siiloon voivat vaikuttaa tuotteen laatuun, paakkuuntumiseen ja mikrobiologisiin riskeihin tuotteen ominaisuuksista riippuen.

Materiaalien jäljitettävyys ja dokumentointi. Tilaajan tulee määritellä, millaisia materiaalitodistuksia, vaatimustenmukaisuustietoja ja muita dokumentteja siilolta ja siihen liittyviltä osilta edellytetään.

Puhdistusmenetelmät. Kuivapuhdistus, pesu ja mahdolliset kemialliset puhdistusaineet asettavat erilaisia vaatimuksia pinnoille ja rakenteille. Menetelmä pitää huomioida jo suunnittelun alussa.

Elintarvikekäyttöön soveltuvuutta ei tule päätellä pelkästään siitä, että siilo on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Soveltuvuus varmistetaan käyttökohteen, materiaalien, valmistuksen ja sovellettavien vaatimusten perusteella.

5. Siilon täyttö, ilmanpoisto ja pölynhallinta

Elintarviketeollisuuden siilot voidaan täyttää eri tavoilla. Materiaali voidaan siirtää siiloon esimerkiksi mekaanisella kuljettimella tai pneumaattisesti, jolloin siirto tapahtuu ilmavirran avulla.

Täyttötapa vaikuttaa siilon liitäntöihin, ilmanpoistoon, suodatukseen ja mahdollisiin painevaihteluihin.

Täyttöjärjestelmää suunniteltaessa selvitetään:

  • Varastoitavan materiaalin ominaisuudet ja siirtonopeus.
  • Täyttötapa ja tarvittava kapasiteetti.
  • Siilosta poistuvan ilman määrä ja reitti.
  • Tarvittava pölyn erotus tai suodatus.
  • Ylitäytön ehkäisy ja pinnankorkeuden valvonta.
  • Suodattimien ja muiden laitteiden huollettavuus.
  • Pölyyn liittyvät mahdolliset palo- ja räjähdysriskit.

Jos siilo täytetään pneumaattisesti, ilmanpoiston ja suodatuksen toiminta on sovitettava järjestelmään. Myös painevaihtelut ja niiden vaikutukset siilon rakenteeseen on arvioitava.

Pölynhallinta on tärkeää sekä tuotteen laadun että työympäristön kannalta. Palavan pölyn riskit arvioidaan erikseen materiaalin ominaisuuksien ja prosessin perusteella.

6. Siilon tyhjennys ja materiaalin annostelu tuotantoon

Elintarviketeollisuuden siilon pitää pystyä syöttämään raaka-ainetta tuotantoon hallitusti. Tarvittava purkauskapasiteetti ja tarkkuus riippuvat prosessista.

Siilon tyhjennysratkaisu voi edellyttää esimerkiksi ruuvikuljetinta, sulkusyötintä, annostelulaitetta tai muuta materiaaliin sopivaa laitteistoa. Sopiva vaihtoehto määritetään siilon geometria, materiaalin virtausominaisuudet ja tuotannon vaatimukset huomioiden.

Tyhjennyksen suunnittelussa arvioidaan:

  • Tarvittava massavirta tai tilavuusvirta.
  • Materiaalin virtaus ja mahdollinen holvaantuminen.
  • Purkuaukon ja suppilon geometria.
  • Annostelun tarkkuus ja säädettävyys.
  • Materiaalin pölyäminen purkamisen aikana.
  • Puhdistus ja tuotteen vaihtamisesta aiheutuvat vaatimukset.
  • Purkulaitteen yhteensopivuus jatkokuljetuksen kanssa.

Jos materiaali holvaantuu tai purkautuu epätasaisesti, ongelmaa ei ratkaista automaattisesti lisäämällä täristimiä tai paineilmalaitteita. Sopiva ratkaisu riippuu materiaalin ominaisuuksista ja siilon rakenteesta.

Kutepan materiaalinkäsittelyvalikoimaan kuuluu esimerkiksi ruuvikuljettimia, elevaattoreita, hihna- ja kolakuljettimia, sulkusyöttimiä, suodattimia ja annostelulaitteita. Näiden laitteiden soveltuvuutta voidaan arvioida osana siilon ja tuotantoprosessin yhteensovittamista hankkeen sovitun toimituslaajuuden mukaan.

7. Elintarviketeollisuuden siilon mitoitus ja rakenteellinen kestävyys

Elintarviketeollisuuden siilon mitoituksessa on huomioitava materiaalikuormat sekä rakenteeseen kohdistuvat muut kuormitukset.

Siilon kapasiteettia ei pidä määrittää pelkästään säilytettävän materiaalin tilavuuden perusteella. Materiaalin irtotiheys vaikuttaa massaan, ja varastoitavan aineen ominaisuudet vaikuttavat materiaalipaineiden muodostumiseen.

Rakennesuunnittelussa tarkastellaan käyttökohteen mukaan esimerkiksi:

  • Siilon tilavuutta, korkeutta ja geometriaa.
  • Materiaalikuormia täyttö- ja tyhjennystilanteissa.
  • Siilon vaipan, katon ja pohjan kestävyyttä.
  • Tuulen ja lumen vaikutuksia ulos sijoitettavissa siiloissa.
  • Tukijalkoja, jäykisteitä, liitoksia ja ankkurointia.
  • Kuljettimien, suodattimien ja muiden lisälaitteiden kuormia.
  • Perustuksia ja siilon kuormien siirtymistä niihin.
  • Huollon ja tarkastuksen edellyttämiä rakenteita.

Siilon suunnittelu, valmistus ja asennus muodostavat kokonaisuuden. Rakenteen pitää olla sekä luja että käytännössä valmistettavissa ja huollettavissa.

8. Miten oikea elintarviketeollisuuden siilo valitaan?

Sopivan siilon valinta alkaa raaka-aineen ja tuotantoprosessin vaatimusten määrittämisestä. Samalla selvitetään tarvittava kapasiteetti, täyttö- ja tyhjennystapa sekä siilon sijoituspaikka.

Ennen tarjouspyyntöä kannattaa koota ainakin seuraavat tiedot:

  1. Varastoitava raaka-aine: esimerkiksi jauho, sokeri, suola, tärkkelys tai vilja.
  2. Materiaalin ominaisuudet: irtotiheys, raekoko, kosteus, pölyävyys ja virtausominaisuudet.
  3. Tarvittava kapasiteetti: käyttötilavuus, kulutus ja täydennysrytmi.
  4. Hygieniavaatimukset: puhdistettavuus, materiaalien yhteensopivuus ja mahdollinen ristikontaminaation hallinta.
  5. Täyttö ja tyhjennys: kuljetusmenetelmä, siirtokapasiteetti ja annostelutarve.
  6. Käyttöympäristö: sisä- tai ulkotila, lämpötila, kosteus ja korroosioriski.
  7. Turvallisuus: pölyäminen ja materiaalikohtaiset palo- tai räjähdysriskit.
  8. Rakenteelliset lähtötiedot: siilon mitat, käytettävissä oleva tila ja tukirakenteet.
  9. Liitettävät laitteet: kuljettimet, suodattimet, venttiilit ja annostelulaitteet.
  10. Dokumentointi ja vastuunjako: materiaalitiedot, tarkastukset ja toimitukseen kuuluvat suunnittelu- ja valmistusdokumentit.

Jos kaikkia tietoja ei vielä ole, tarjouspyynnössä kannattaa kertoa, mitkä lähtötiedot ovat varmoja ja mitkä pitää selvittää myöhemmin. Näin valmistaja pystyy arvioimaan tarvittavan ratkaisun ja mahdolliset lisäselvitykset.

9. Kutepa valmistaa siiloja elintarviketeollisuuden tarpeisiin

Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy – Kutepa – on kotimainen teollisuussiilojen valmistaja, joka toteuttaa siiloja eri teollisuudenalojen varastointi- ja prosessitarpeisiin.

Kutepan siilojen valmistuksessa voidaan käyttää esimerkiksi ruostumatonta terästä EN 1.4301 ja EN 1.4307, hiiliteräksiä sekä alumiinia. Materiaalivaihtoehto valitaan varastoitavan raaka-aineen, käyttöolosuhteiden ja rakenteen vaatimusten perusteella.

Elintarviketeollisuuden siilon määrittelyssä keskeistä on sovittaa yhteen:

  • Raaka-aineen ominaisuudet ja vaadittu kapasiteetti.
  • Siilon materiaali ja rakenteelliset ratkaisut.
  • Hygieniaan ja puhdistettavuuteen liittyvät vaatimukset.
  • Täyttö, ilmanpoisto ja pölynhallinta.
  • Tyhjennys ja materiaalin annostelu tuotantoon.
  • Siilon ja muun materiaalinkäsittelyn yhteensopivuus.

Kutepa valmistaa myös teollisuuden materiaalinkäsittelylaitteita, kuten ruuvikuljettimia, elevaattoreita, hihna- ja kolakuljettimia, suodattimia, sulkusyöttimiä ja annostelulaitteita. Laitteiden soveltuvuus voidaan arvioida siilon käyttökohteen ja hankkeen toimituslaajuuden perusteella.

Tutustu tarkemmin:

Etsitkö elintarviketeollisuuden siilon valmistajaa?

Kun tarvitset siilon jauhoille, sokerille, suolalle, tärkkelykselle tai muille tuotannon raaka-aineille, aloita määrittämällä varastoitava materiaali, kapasiteetti, hygieniavaatimukset ja materiaalin siirtotapa.

Kutepa valmistaa teollisuussiiloja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden varastointiin. Käyttökohteen vaatimukset määrittävät siilon materiaalin, rakenteen ja tarvittavat varusteet. Pyydä tarjous ja toimita saatavilla olevat prosessin lähtötiedot, jotta siiloratkaisua voidaan arvioida teknisesti ja taloudellisesti.

Usein kysyttyä elintarviketeollisuuden siiloista

Millainen siilo sopii elintarviketeollisuuteen?

Sopiva siilo riippuu varastoitavasta raaka-aineesta, hygieniavaatimuksista, kapasiteetista ja materiaalinkäsittelytavasta. Suunnittelussa huomioidaan materiaalien yhteensopivuus, puhdistettavuus, kosteudenhallinta ja turvallisuus.

Valmistetaanko elintarviketeollisuuden siilot ruostumattomasta teräksestä?

Ruostumaton teräs on yleinen vaihtoehto monissa elintarviketeollisuuden kohteissa. Sopiva teräslaatu ja rakenteen viimeistely on kuitenkin valittava raaka-aineen, puhdistusmenetelmän ja muiden käyttöolosuhteiden perusteella.

Voiko jauhosiilossa varastoida myös sokeria tai tärkkelystä?

Saman siilon käyttö eri raaka-aineille riippuu materiaalien ominaisuuksista, rakenteesta ja tuotannon hygieniavaatimuksista. Vaihtokäytössä on arvioitava puhdistettavuus, ristikontaminaation ehkäiseminen ja materiaalien erilainen käyttäytyminen.

Miten jauhojen ja sokerin pölyäminen huomioidaan?

Täyttö ja tyhjennys suunnitellaan niin, että pölyn muodostuminen ja leviäminen voidaan hallita. Lisäksi on arvioitava, voivatko pölyt muodostaa palavan pölyn aiheuttaman räjähdysvaaran. Tarvittavat tekniset toimenpiteet määritetään materiaalikohtaisen riskinarvioinnin perusteella.

Mitä hygieniavaatimuksia elintarviketeollisuuden siilolle asetetaan?

Vaatimukset riippuvat siilon käyttötarkoituksesta ja siitä, ovatko siilon osat suorassa tai välillisessä kosketuksessa elintarvikkeeseen. Materiaalien turvallisuus, valmistus, puhdistettavuus ja dokumentointi pitää määritellä käyttökohteen perusteella.

Valmistaako Kutepa elintarviketeollisuuden siiloja?

Kyllä valmistaa. Siilon materiaalit, rakenne ja toimituksen sisältö määritetään hankekohtaisesti.

Mitä tietoja siilon tarjouspyyntöön tarvitaan?

Tärkeimpiä tietoja ovat varastoitava raaka-aine, irtotiheys, kapasiteetti, hygienia- ja puhdistusvaatimukset, täyttö- ja tyhjennysmenetelmä, sijoituspaikka sekä siiloon liitettävät laitteet. Myös dokumentointi- ja turvallisuusvaatimukset kannattaa ilmoittaa.

Ota yhteyttä niin katsotaan juuri sinun tarpeisiisi sopiva ratkaisu

Contact Form